Koska skenegroupissa on julkaistu jo lähes samanlaisesta kortista arvostelu, keskityn tässä nyt lähinnä vertailemaan korttia GeForce FX:ään. Mukana on myös hieman laajemmat kellotustestit, kuin GeForce FX:n osalta. R300-ydinhän on nyt jo yli puoli vuotta vanha ja pärjännyt erinomaisesti koko elinkaarensa ajan. Nyt katsotaan mihin ajurikehitys ja parantuneet valmistustekniikat ovat johtaneet.
Ati teki hyvän päätöksen tuottaessaan R300-ytimen alunperin 0,15 mikronin linjalla. Vaikka ytimen koko on suuren transistorimäärän takia ainutlaatuisen suuri ja kellotaajuus varsin korkea, on lämmöntuotto silti yllättävän hyvin aisoissa. Ilmeisesti myöskin piirien valmistaminen on varsin helppoa ja huonoja sarjoja tulee varsin vähän. Yllättäen Ati päätti valmistaa myös uuden 9800 Pro:n VPU:n 0,15u tekniikalla tehottomamman 9600 Pro:n jo siirtyessä 0,13u tekniikkaan. Tämä osoittaa miten hyvin 0,15u linjat toimivat ja antavat samalla Atille myös hyvin aikaa hioa 0,13 valmistustekniikasta pahimmat kompastuskivet pois R400:n julkaisua odotellessa.
R300 on pärjännyt varsin hyvin NV30:sta vastaan useimmissa testeissä, vaikka teoreettisellä tasolla fillrate jää todella selkeästi NV30:stä (2,6Gpixels/sek vs 4,0Gpixels/sek (9700 Pro vs 5800 Ultra)). Tasaisuutta ei voi selittää pelkästään 9700- ja 9800-sarjan korteissa käytetyllä 256-bittisellä muistiväylällä, joten on odotettavissa, että pikkuhiljaa NV30 rupeaa repimään kaulaa R300 ytimellä tehtyihin kortteihin.
Eroja NV30:seen ei DX9-speksien rajoissa juurikaan ole ja toistaiseksi dX9-pelejäkin on hiukan vähän tarjolla. NV30 osaa kuitenkin nipun uusia temppuja ja vanhat paremmin kuin R300. Nvidialla kaikki uudet hienot ominaisuudet löytyvät OpenGL-laajennuksina ja niitä pystyy hyödyntämään sitä kautta, mutta Ati:lla vasta pikkuhiljaa on lisätty laajennuksia OpenGL-puolelle ja ne toimivat enemmän tai vähemmän hyvin. Atin haluttomuus kehittää OpenGL-puolta johtuu selkeästi siitä, että DX9 pystyy ottamaan kaiken kortista irti ja ilman OpenGL 2.0:ta, se joutuu tuomaan omia extensioitaan ulos, joita sitten erittäin harvat pelit käyttävät. Rupeaa vaikuttamaan selkeästi sille, että Ati valmistaa D3D-kortteja ja nVidia OpenGL-kortteja. Tilanne tasoittuu taas kun OpenGL 2.0 speksit lyödään lukkoon.
Sapphire Radeon 9700 on pakattu hieman hankalaan laatikkoon, josta kortin ja oheistuksen joutuu kaivamaan päädystä ulos. Laatikon sisältä löytyy kortin lisäksi Power DVD -ohjelma, ajuri-CD, ohjekirja (jossa lukee 9700 Pro!), S-Video- ja komposiittipiuhat, komposiitti-adapteri ja DVI-VGA-adapteri. Pelejä mukana ei tule ja hyvä niin.
Varsin pienelle punaiselle 8-kerroksiselle PCB:lle on kasattu läjä komponentteja ja maltillinen jäähdytyssiili. Virransyötön komponentit ovat myös varsin kohtuullisia arvoiltaan verrattuna GeForce FX:n vastaaviin ja kokonaisuutena kortti on huomattavasti sirompi, kuin järkyttävän kokoinen FX. Piirilevysta on olemassa jo useita versioita sillä Atin referenssi-PCB on kokenut versiohistorian aina 1.0-versiosta 3.0-versioon ja Sapphirellä on myös oma musta PCB ja Tyanilla ja Herculeksella omansa. Erityisesti virransyötön osat ovat hakeneet muotoaan versiohistoriassa ja nyt 9700:ssa onkin jo VPU:n virransyöttöä vastaavat piirit myös muisteilla. 9800 Prohon onkin sitten puolestaan tehty aivan oma piirilevynsä, joka tarjoaa tehokkaamman virransyötön ja parantuneet signaalilinjat.
Myös 9700:ssa on lisävirtaliitin ja ohjain ei suostu käynnistymään ilman sitä, toisin kuin GeForce FX, joka varoittaa asiasta windowsissa ja laskee kelloja. Muina huomioina on helppo havaita, että muisteilla ei ole jäähdytystä lainkaan, joka on ihan hyvä asia ja että liitännät ovat normaalit VGA, DVI ja TV-out.
9800 Pro:ssa on hieman muokattu corea ja valmistuslinjoja. Parhaiten tämän erottaa coren visuaalisella tarkastamisella jonka perusteella on helppo havaita R350 teksti ja coren kiiltävä pinta. Yllätyksekseni myös Sapphire 9700:ssa sattui olemaan lähes peilipintainen VPU, joka siis poikkeaa ulkonäöltään varsin paljon aiemmista eristä. On vielä hieman epäselvää, onko ytimessä tehty mitään sisäisiä muutoksia, mutta ainakin valmistuksessa on tehty.
Erityisesti 9700:ssa vaihtelee muistien valmistaja ja nopeus erittäin paljon. Toisinaan saattaa hyllystä löytyä Samsungin 2,8ns-muisteilla varustettuja kortteja, kun taas useimmiten korteista löytyy 3,0, 3,3 tai 3,6ns Infineonit. Myös Hynixin 3.6ns-muisteja käytetään, mutta harvemmin Sapphiren korteissa. Tässä tapauksessa onni ei suosinut ja testikappaleessa oli 3.3ns Infineonit, joiden kellottumattomuus on havaittu useaan otteeseen.
Tarkistin kortin syöttämät jännitteet kortin eri osille ja tulokset olivat seuraavanlaiset: 2,5V VDDQ, 1,51V VDD, 2,87V Vmem, 1,28V Vref. Muistin speksejä ajatellen muisteille syötetyt jännitteet ovat siis hieman korkeat(speksit: 1,8V VDDQ, 2,8V VDD ja 0,9V Vref), mutta verrattuna 9700 Prohon jännitteet ovat selkeästi matalemmat. Toisekseen 9800 Prossa käytetään 1,7V VDD:nä, joten yksinkertaisella päättelyllä coren jännitteessä on hyvinkin nostovaraa.