MOMO tuntuu jo laatikosta otettaessa tukevalta ja luottamusta herättävältä. Painoa on varsin paljon ja yksityiskohdat kohottavat kivasti tunnelmaa. En ole aikaisemmin käyttänyt paljoakaan Force Feedback ominaisuuksilla varustettua rattia joten ratin pyörittely ennen koneeseen kiinnitystä tuntuu varsin erikoiselta ilman jousivastusta. Ratin takana olevat vaihdeviikset ovat isot ja tukevan tuntuiset, samoin sivussa oleva vaihdevipu. Hieman ovaalin muotoisen ohjauspyörän kumi tuntuu käteen paljon paremmalta kuin esimerkiksi Microsoft Precision Wheel:n karhennettu muovi. Kumi hikoiluttaa käsiä kovasti, mutta ote pysyy silti tiukkana toisin kuin märällä muovilla. Ohjauspyörän yläreunassa on aitoon rallityyliin punainen keskikohdan merkintä.
Suurehkon rungon kiinnitys pöydän reunaan hoidetaan kolmella pyöritettävällä tapilla. Kaksi tapeista on piilossa rungon yläpuolella kannen takana ja yksi rungon alla. Kiinnitys on varsin hankala esimerkiksi Microsoftin ratteihin verrattuna ja ratin tukeva kiinnitys vaatii reilusti sormivoimaa. Heikkosormisille ja muille pienille ihmisille kiinnitys on aivan liian hankala, myöskään irroitettva kansi ei ole kovinkaan hieno idea.
Vaihdekepin kätisyys on vaihdettavissa tarpeen vaatiessa, sillä sille on paikat molemmin puolin rattia. Kätisyyden vaihto onnistuu helpommin kuin ratin kiinnitys pöytään. Rungon takaa löytyvät tietysti liittimet. Kiinteän USB-johdon lisäksi paikat löytyvät 7-pinniselle polkimien liittimelle sekä virtalähteen johdolle.
Avasin ratin kuoret tarkempaa tutkimista varten. Sisältä löytyivät ohjauselektroniikan sisältävä piirilevy, hyvin tehdyt johdotukset ja koteloimaton ForceFeedbackin moottori. Eniten huolestumista herätti muoviset rattaat voimansiirrossa. Kaikesta päätellen ne ovat tarpeeksi kestävät, mutta voisin kuvitella metallin käyttämistä tässä kohtaa.
Ratti on kasattu pohjasta pala palalta ohjauspyörään päin ja varsinaista keskusakselia ei ole lainkaan. Ruuvien määrässä ei ole kuitenkaan säästelty ja ratti vaikutti varsin tukevalta. Vain muutamasta kohdasta löytyi ruuvin rei'istä messinkiset vastakappaleet kierteineen, useimmiten ruuvit oli tylysti kierretty suoraan muoviin. Metallin käyttöä ratissa on säästelty ehkä liikaakin ja olisin ollut tyytyväisempi jos rattaat ja kiinnikkeet olisivat olleet hieman kestävämmän oloisia. Ehkä muovi kuitenkin on riittävän kestävää.
Polkimet ja niiden alusta ovat kokonaan muovia. Alustan pohjassa on kumitassut tasaisilla pinnoilla pysymistä varten ja todella nerokas esiin kääntyvä piikikäs rima mattoja varten. Poljinalustassa on karhennukset kantapäiden kohdalla, mutta itse polkimista ne uupuvat. Koko alusta on tehty varsin vahvasta materiaalista ja polkimien rakenne kestää kovaakin rankaisua. Oikeaoppisesti kaasupoljin on hieman jarrupoljinta loivemmassa kulmassa ja vastavoimaltaan selkeästi jarrua keveämpi. Molemmat polkimet ovat tuntumaltaan erittäin hyvät. Ongelmaksi muodostuu vain polkimien läheisyys toisiinsa. Isommilla kintuilla tai ajokengillä varustettu kuski saattaa tuntea poljintuntuman erittäin epämiellyttäväksi.
Polkimista lähtevä johto on pituudeltaan riittävä (1,9m), mutta ainakaan omassa tapauksessani se ei riittänyt kiertämään pöydän takaa ratin taakse vaan se oli vedettävä etukautta.