Etuosasta löytyy siis asemapaikat, joista oletuksena kolme on tyhjänä ja loput kahden kiintolevykehikon käytössä. Kiintolevykehikoista toisen sisäpuolen päätyyn on kiinnitetty muovinen kiinnityskehikko 120 mm laitetuulettimelle. Tuulettimen asentaminen kyseiseen kehikkoon tehostaa sisäilmankiertoa, mutta estää samalla kiintolevyjen käytön kyseisessä kehikossa.
Koska painikkeet ja liitännät sijaitsevat kotelon päällä, tulevat myös johdot luonnollisesti sieltä. Johdot ovat niputettu siististi kiinni takaseinään, mutta ovat valitettavasti hieman liian lyhyitä jos liitännät sijaitsevat emolevyn vasemman alakulman tuntumassa. Tästä on luvassa hyvä esimerkki hieman myöhemmin tässä artikkelissa.
Kuten jo mainitsin aiemmin, on kiintolevykehikoita kaksi, joista kumpaiseenkin mahtuu kolme levyä. Molemmat kehikot ovat kiinni kaikkiaan kahdeksalla (!) sormiruuvilla, joka tekee irroituksesta aivan liian työlään toimenpiteen. Sormiruuvit on kaiken lisäksi jaettu kotelon molemmille puolille, joten kiintolevykehikkoa irroitettaessa on irroitettava myös taustapuolen sivupaneeli. On suorastaan kummallista, miksi Antecin kaltainen koteloalan pioneeri ei ole keksinyt tähän yhteyteen helmpompikäyttöistä ratkaisua. Kun sormiruuvit on irroitettu, ovat kehikot vedettävissä ulos etupaneelin kautta.
Kiintolevykehikon asemapaikkojen suojalevyt ovat irroitettavissa, joten tarpeen vaatiessa kiintolevykehikon voi jättää kokonaan pois kotelosta ja asentaa vain suojalevyt kotelon etupaneeliin. Kiintolevykehikkoon mahtuu maksimissaan kolme levyä, joiden sijoittelu kehikon sisällä on varsin väljä. Miinuksena kiintolevyt kiinnitetään tavallisten ruuvien avulla, jolloin kiintolevyjen tuottamat värinät pääsevät johtumaan suoraan kotelon runkoon. Antecin muissa kotelomalleissa on nähty erinomaisia silikonityynyihin perustuvia vaimennusratkaisuja joten on hieman kummallista, että Nine Hundredin kohdalla on päädytty näin "vanhanaikaiseen" vaihtoehtoon.
Kiintolevykehikkojen 120 mm tuulettimet ovat kiinni asemapaikkojen suojalevyjen takaa löytyvissä muovisissa kehikoissa kahdella ruuvilla. Tuulettimien runko on kirkasta muovia, mutta lavat ovat mustat. Etupaneelin läpi loistavan hehkun aikaansaamiseksi tuulettimet on varustettu sinisin ledein.
Komponenttien asennus Nine Hundrediin on varsin yllätyksetön toimenpide. Itse päätin asentaa kiintolevyt ylempään kiintolevykelkkaan kaapelointisyistä, joten kelkan sisäpäädyn tuuletinkehikko sai kyytiä. Markkinoiden pisimpien näytönohjainten, kuten GeForce 8800 GTX, kanssa kehikko on irroitettava joka tapauksessa, sillä muuten kyseiset ohjaimet eivät mahdu koteloon. Sinällään harmittava miinus juuri pelikäyttöön tarkoitetussa kotelossa, varsinkin kun kyseinen tuuletinkehikko on tarkoitettu juuri näytönohjainten jäähdyttämistä varten.
Virtalähteen sijoittamisesta kotelon pohjalle ei ole haittaa, kunhan ATX-johdosta löytyy riittävästi pituutta. Jos johto on lyhyehkö, joutuu sen vetämään ikävästi emolevyn yli. Kuvassa näkyy myöskin hyvin, kuinka etupaneelin liitäntöjen johdot jäävät harmillisen lyhyiksi, jos liittimet sijaitsevat aivan emolevyn alalaidassa. Kuvassa ääniliitäntöjen johto on jouduttu vetämään ikävästi emolevyn yli liitinpinnien sijaitessa aivan vasemmassa alakulmassa. Kiintolevykelkkojen kiinnityksestä kannattaa huomioida seikka, johon useat ruuvaamiseen kyllästyvät käyttäjät päätynevät: ruuvien määrä on tiputettu puoleen ja kelkat on kiinnitetty kulmittain.
Jos Nine Hundred kiinnostaa, mutta ikkuna tappelee pahasti periaatteita vastaan, löytyy ongelmaan ainakin osittaista helpotusta. Koska sivupaneelit ovat kiinnitykseltään identtisiä keskenään, voi niiden paikkaa vaihtaa keskenään, kuten ylläolevassa kuvassa on tehty. Tällöin ainakaan koneen sisuskalut ja takapaneelin tuulettimen siniset ledit eivät paista häiritsevästi silmään. Koska myös etupaneelin tuulettimet on varustettu valoilla paistavat ne näyttävästi verkkomaisten suojalevyjen takaa. Tuulettimien valaistus ei ole häiritsevän kirkas, kiitos mustien lapojen, mutta silti valoista pitämätön saattaa laittaa ne vaihtolistalle. Kuvassa vain ylempään tuulettimeen on kytketty virrat.
Ja sitten äänipuoleen. Antec on ottanut melko brutaalin lähestymistavan Nine Hundredin jäähdytyksen osalta, sillä periaatteessa kotelo on kuin tuulitunneli viidellä 120 mm ja yhdellä 200 mm kotelotuuletinpaikalla varustettuna. Vaikkei kaikkia tuuletinpaikkoja ottaisikaan hyötykäyttöön, liikkuu ilma pakkauksesta puretun Nine Hundredin läpi yhteensä neljän kookkaan tuulettimen voimin. Kun kaikki tuulettimet pyörivät minimikierroksilla, on käyntiääni tuulettimien määrään nähden täysin siedettävä, muttei missään nimessä äänetön. Kierrosnopeuksia nostettaessa humina yltyy sen verran kovaksi, etteivät monet jaksa sitä kauaa kuunnella.
Antec Nine Hundred täyttää ne lupaukset, joilla valmistaja sitä mainostaa, mutta toisaalta sitä suunnitellessa Antec on mennyt useamman seikan kohdalla siitä missä aita on matala. Kotelo on melkoinen ilmastointiputki; siitä pitävät huolen neljä kookasta tuuletinta ja erittäin avonainen rakenne. Valitettavasti verkkomainen etupaneeli, kylkituulettimen aukko ja takapaneelin ilmanvaihtoreijät tarkoittavat myös sitä, että kaikki kotelon sisällä syntyvä melu pääsee karkaamaan melko esteettömästi ympäristöön. Hiljaista kokoonpanoa arvostavalle on siis tarjolla parempia koteloita, vaikkeivat Nine Hundredin tuulettimet mitään mölyapinoita Low-asennossa olekaan. Monsterimaisen 200 mm tuulettimen todellisen tarpeen voi myöskin hyvin pitkälti kyseenalaistaa, sillä tehokkaaseen jäähdytystulokseen olisi päästy tavallisilla 120 mm tuulettimillakin.
Kun kotelon pääasiallinen kohderyhmä otetaan huomioon, on Nine Hundredin muotoilussa onnistuttu mielestäni hyvin. Ulkonäkö on samalla riittävän asiallinen ja räväkän näyttävä. Päälle sijoitetut painikkeet, liitännät ja säilytyskaukalo ovat erinomainen ominaisuus, joka pääsee oikeuksiinsa pidettäessä koteloa lattialla. Yleisiltä ominaisuuksiltaan Nine Hundred on hieman epämääräinen sillisalaatti. Etupaneelin modulaariset asemapaikat tarjoavat käyttäjälle muunneltavuutta, mutta toisaalta kotelo on muuten hyvin peruskauraa. Emolevykelkka puuttuu ja lisäkortit kiinnitetään tavallisilla ruuveilla. Sisätilaa ei löydy erityisen runsaasti ja toinen kiintolevykelkka on jätettävä pois jos sisään halajaa mahduttaa esimerkiksi vesijäähdytyskomponentteja. Runsaasti miinusta ropisee kiintolevykelkkojen kiinnitykseen liittyen, sillä kahdeksan sormiruuvia per kelkka on aivan liian epäkäytännöllinen ratkaisu. Myöskin kiintolevyjen kiinnityksessä olisi toivonut näkevänsä värinää vaimentavan ratkaisun.
Antec Nine Hundred ei ole kokonaisuutena laisinkaan huono kotelo, vaikka paranneltavaa löytyykin useammalla osa-alueella. Kunhan ei odota liikaa äänenvaimennusominaisuuksien sekä syvyyssuunnassa tarjolla olevan tilan suhteen, on Nine Hundred näyttävä ja tehokkaasti jäähdytetty kotelo tehokkaammankin kokoonpanon pariksi. Jos sama konsepti kiinnostaa huolellisemmin toteutetussa muodossa, löytyy Cooler Masterilta Stacker-malliston koteloita noin kaksinkertaisella hinnalla varustettuna.