Koneen biosiin pääsee käsiksi painamalla käynnistyksessä F2-näppäintä. Bios on Phoenixin valmistetta, ja kannettavamaisesti varsin karsittu. Etusivuna toimiva informaatiosivu kertoo koneesta kaikki olennaisimmat tiedot.
Advanced-välilehti sisältää DigiCentrinon biosin tärkeimmät säädöt. Kyseiseltä välilehdeltä on nimittäin valittavissa koneen toimintaprofiili niin verkkovirta- kuin akkukäytössä. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessorin nopeuden säätelyä muutaman valmiin asetuksen mukaisesti. Näin esimerkiksi prosessorin saa lukittua toimimaan akkukäytössä ainoastaan 600MHz nopeudella.
Koneeseen liittyvä oheisohjelmavalikoima ei ole kovin kummoinen, ja oikeastaan ainoat näkyvät sovellukset liittyvät pikanäppäimiin. Launch Manager ohjelmalla saa määrättyä pikanäppäimien taakse asetettavat ohjelmat. Käyttöliittymä on karu ja selkeä, ja näppäinten taakse saa ohjelmoitua haluamansa ohjelmat.
Käytössä Launch Manager näyttäytyy vain WLANin pikanäppäintä painettaessa. Pieni ikkuna kertoo langattoman yhteyden tilassa tapahtuneen muutoksen, ja häviää ruudusta muutaman sekunnin viiveellä. Digicentrinon WLAN on aina käynnistyksen jälkeen oletusarvoisesti päällä.
CPU-Z ohjelma on omiaan prosessorin ja muistien tietojen selvittämiseen ja käytimmekin sitä DigiCentrinon kanssa. Kuten kuvasta näkyy, käy 1,5GHz Pentium M vaivaisella 600MHz kellotaajuudella, jos järjestelmä ei vaadi suurempaa kellotaajuutta toimintaansa. CPU-Z:n muistipuoli kertoo koneesta löytyvän 2,5-3-3-7 latensseilla toimivan Kingstonin DDR333-muistikamman.
Koska käytössäni ei ollut toista Centrino-kannettavaa, eikä suurimmalle osalle käyttäjistä kannettavan absoluuttinen suorituskyky ole niitä aivan tärkeimpiä ostokriteereitä, päädyin testaamaan vain koneen akunkestoa, sekä pelinopeutta suht kykeneväisen näytönohjaimen potentiaalin selvittämiseksi. Testit ajettiin siis seuraavanlaisella Digicentrino-kokoonpanolla:
Osa akkutesteistä suoritettiin venäläisellä BatteryEater-ohjelmalla, joka mahdollistaa akun kuluttamisen eri metodeilla. Digicentrinon tarjoaman pelinopeuden suuntaa-antavia tuloksia puolestaan hankimme Futuremarkin 3DMark03-testiohjelman sekä uuden Need For Speed Underground 2-pelin avulla.
Akunkestoa testattiin siis monessa eri käyttöympäristössä. Battery Eater-ohjelman rasitustoiminto pyöritteli näytöllä kolmiulotteista grafiikkaa ja rasitti samalla prosessoria ja kiintolevyä. Tämä testi ajettiin sekä kirkkaalla että himmeällä näytön taustavalaistuksella. Myös idlausajat mitattiin sekä kirkkaalla että himmeällä taustavalaistuksella. Kirkkaalla valaistuksella päällä oli myös WLAN-verkkokortti. Luentokäyttö tarkoittaa puolestaan tilaa, jossa kone on jatkuvasti kytkeytyneenä verkkoon wlanin avulla, ja päällä on muutamia kevyitä ohjelmia (selain, mirc, notepad). Luentokäytössä näyttö on asetettu sammumaan minuutin idlauksen jälkeen, joten näyttö on sammuksissa useita satunnaispituisia ajanjaksoja. Pelitestissä akku puolestaan kulutettiin tyhjäksi nykymittapuun huippukorteillekin suht raskasta Need For Speed Underground 2-peliä pelaamalla.
Taulukko kertoo omaa kieltään DigiCentrinon mukavasta akunkestosta. Nopeimmin sain akun loppumaan NFSU2:sta pelatessa, jolloin virtojen katkeamiseen kului 1h 36min. Battery Eaterilla rasitettaessa akku kesti keskimäärin 2h 30min, näytön kirkkauden vaikuttaessa vajaan 20 minuutin verran. Idlatessa kone pysyi päällä noin neljästä viiteen tuntiin, riippuen jälleen kerran näytön kirkkaudesta. Luentokäytössä, jolloin näyttö oli osan ajasta sammuksissa, akku kesti mahtavat seitsemän tuntia. Tämä kertoo kuinka suuren osan näyttö taustavaloineen syö akun voimavaroista.
SiSoft Sandra 2004 on hyvä perusohjelma muistikaistan ja prosessorin nopeuden testaamiseen. Pienen muihin Pentium M-testeihin tehdyn vilkaisun perusteella tulokset näyttäisivät olevan hyvin kohdallaan.
Koska koneesta löytyi kannettavaan suht mukavantehoinen R9600-näytönohjain, testasimme pelisuorituskykyä jo lähes standardiksi muodostuneilla 3DMark-testiohjelmilla.
Käytännön pelitestinä käytimme Bugbearin Flatout-autorymistelyä, jossa testitulokset mitattiin Fraps-ohjelman avulla muutaman Woodland Havoc-radan kierroksen aikana. Pelin ulkonäköasetukset olivat maksimissaan, resoluutio 1024x768 eikä antialiasointia tai anistrooppista filtteröintiä käytetty lainkaan. Tulokset näyttävät kannettavan kantilta hyviltä, ja uutuuspeli jaksoi pyöriä koneella täysin häntimättä.
DigiComp on onnistunut rakentamaan AOpenin rungon ympärille erittäin toimivan ja kilpailukykyisen paketin, josta löytyy useimmista saman hintaluokan laitteista uupuvia ominaisuuksia.
Siedettäviin ulkomittoihin ja painoon on saatu mahdutettua suuren työpöytätilan tarjoava 1400x1050 pikselin SXGA+ näyttö, joka pienesta pikselikoosta huolimatta on erittäin tarkka ja kirkas. Katselukulmat riittävät hyvin yksin työskentelyyn, mutta porukalla elokuvia katsoessa kannattaa varautua näkyvyysongelmiin.
Myös kannettaville erittäin tärkeä akunkesto on DigiCentrinossa kiitettävää luokkaa. Kone pysyy pelikunnossa käyttötavasta ja ympäristöstä riippuen jopa viidestä seitsemään tuntiin. Tästä suuri kiitos menee vähävirtaiselle ja virransäästöominaisuuksilla varustetulle Pentium M-prosessorille.
Vaikken ainakaan henkilökohtaisesti näe tarvetta pelata kannettavalla tietokoneella, on DigiCentrinon näytönohjain valittavissa kahdesta suht tehokkaasta vaihtoehdosta; Mobile Radeon 9600 ja -9700 malleista, joista jälkimmäinen on varustettu tuplasti suuremmalla 128Mt muistilla. Kyseiset ohjaimet tarjoavat läppäreiden näkökulmasta vähintään riittävästi pelitehoa, kunhan pöytäkoneesta tuttuja asetuksia viitsii vääntää hieman löysemmälle.
Kun edellämainittuihin lisää hyvän räätälöitävyyden, suorituskyvyn, sekä kilpailukykyisen hinnan, on kaikki valttikortit pohjanmaalla DigiCompin käsissä. Toki DigiCentrinosta pientä paranneltavaa löytyy, mutta näppäimistön lievä pehmeys, USB-porttien harmittava sijoittelu sekä korttipaikkojen suojaläppien puute eivät tunnu muuten tasapainoisen kokoonpanon yleisarvosanassa. Ja jos budjetti on tiukka, voi hinnassa säästää vielä saturaisen verran sijoittamalla samaiseen runkoon kasattuun DigiCeleroniin, jonka sisältä löytyy 1,4GHz Celeron M. DigiCentrinon hinta alkaa siis 1299 eurosta, ja Celeronin sata euroa alempaa, 1199 eurosta. Koneisiin ei kuulu automaattisesti käyttöjärjestelmää.
