Biltemassa oli kiitettävät värivalikoimat, päädyin metallinhohtosiniseen sprayhin.
Urakka aloitettiin vesihiomalla kylkien maalauksestä pinta pois. Kun aloitin maalauksen, ulkona oli jo aika kylmä (pitkälle
syksyä), mutta hyvin se maali kuivui kuitenkin. Monta ohutta kerrosta maalia pintaan. Valumilta ei aivan vältytty, mutta tulos
oli aika hyvä kuitenkin. Jos mahdollista, niin kannattaa maalata vaakatasossa. Maalia kului 1½ purkkia kaikkiaan.
CD-asemista ja diskettiasemasta irroitin etulevyt ja maalasin erikseen. Alemmassa asemassa oli tuollainen jännä läppä, mikä aukeaa samalla kun kelkka tulee ulos, joten se sai kauttaaltaan sinisen värin. HP:n asemasta en ruvettun kelkkaa irroittamaan maalausta varten.
Lakkaa oli vain 1 purkki, mikä oli aivan liian vähän. Pinnasta ei tullut kunnolla kiiltävää muuta kuin kotelon katosta (mikä
kyllä sitten näkyykin tuosta kuvasta, patteri, pöydänjalka ja monitorin johdot heijastuvat siitä).
Kyljet eivät ole luonnossa noin laikukkaat kuin noissa kuvissa, itse asiassa en huomannut tuota laikukkuutta ennen kuin noissa kuvista. Salaman piikkiin laitetaan tuo :).
Kone on todella hiljainen nyt. Tämän 3 vuotta vahnan monitorin sirinäkin on voimakkaampaa tai vaikkapa rivitalon kattotuuletin. Lämmöt nousivat jonkin verran, mutta kun kerran vakaa on eikä kellotusta tarvinut laskea, niin mitäs minä niistä.
Homma oli ehdottomasti hintansa väärti ja jos koneen humina alkaa nyppiä, aika pienellä rahallisella panoksella saa desibelejä putomaan.