Testialustana Noctuoille käytettiin tuttua ja hyväksi todettua DFI:n Lanparty UT NF4 Ultra-D -emolevyä, sekä lämpöä tuottamassa 2500 megahertsiin ylikellotettua ja 1,6V käyttöjännittellä ruokittua AMD Athlon 64 Winchester -suoritinta.
Testit suoritettiin vapaaseen ilmaan pöydälle sijoitetulla A64-kokoonpanolla huoneilman pysytellessä noin 25 C°:ssa. Lämpötahnana käytettiin merkitöntä piitahnaa. Suoritinta rasitettiin CPUburn-ohjelman K7 testillä ja "high" prioriteetillä. Lämpötiloja seurattiin ITE Smart Guardian -ohjelmalla suorittimen sisäisen anturin kautta, sekä erillisen lämpömittarin ulkoisella anturilla, joka asennettiin coolereiden jäähdytysripojen väliin. Rasituslämmöt kirjattiin ylös kun lämpötila lopetti nousemisensa. Idlelämpotilat taasen kirjattiin ylös kun lämmöt olivat lopettaneet laskunsa rasitustestin lopettamisen jälkeen.
| rpm | dBA | cfm | |
| 92mm Coolink SWiF-922, low | 1100rpm | 12dB | 24,7cfm |
| 92mm Coolink SWiF-922, high | 1850rpm | 22dB | 37,6cfm |
| 120mm Coolink SWiF-1202, low | 900rpm | 14dB | 31,7cfm |
| 120mm Coolink SWiF-1202, high | 1600rpm | 24dB | 52,9cfm |
| Zalman CNPS7700-Cu, low | 1000rpm | 20dB | - cfm |
| Zalman CNPS7700-Cu, high | 2000rpm | 32dB | - cfm |
Koska viimeisestä prossucooleriartikkelista on päässyt vierähtämään niin paljon aikaa, löytyi Skenegroupin varastoista verrokiksi hieman turhan vanhaa kalustoa. Parasta olisi varmasti ollut verrata Noctuoita esimerkiksi Zalmanin CNPS9500:aan, Thermaltaken Sonic Toweriin sekä vaikkapa Scythen Ninja + SCNJ-1000P- tai -Mine SCMN-1000 -malleihin, mutta tällä kertaa oli "tyydyttävä" Zalmanin suosittuun ja tunnettuun CNPS7700-Cu-malliin sekä Thermalrightin vuodentakaiseen kuningasmalliin, XP-120:aan.
Tuulettimina käytettiin tällä kertaa Noctuan toimittamia hiljaisia Coolink SWiF-1202- ja SWiF-922 -tuulettimia, jotka on varustettu portaattomalla kierrosten säätöominaisuudella. NH-U12:ssa sekä XP-120:ssa käytettiin 120mm SWiF-1202-tuuletinta, joka pyörii minimiin säädettynä 900 kierrosta minuutissa, ja maksimiin säädettynä 1600 rpm. NH-U9:n yhteydessä jouduttiin puolestaan tyytymään pienempään 90mm SWiF-922-malliin, jonka kierrosnopeutta varioitiin 1100 minimi- ja 1850 maksimiminuuttikierroksen välillä. Zalmanin kohdalla tyydyttiin tietenkin coolerin omaan integroituun tuulettimeen.
Tämän lisäksi kumpaakin Noctuan mallia testattiin myös ilman tuuletinta, eli passiivijäähdytteisinä. Tätä varten prosessorin kellotaajuus ja käyttöjännite tosin laskettiin vakioon, eli 1800 megahertsiin ja 1,360 volttiin.
Kuten taulukko kertoo, löytyy Noctuan tuotteita niin kärki- kuin häntäpäästä. Korkeimmat lämpötilat löi tauluun ymmärrettävistä syistä NH-U9 passiivijäähdytteisenä, häviten passiivijäähdytteiselle isovelimallilleen rasituksessa seitsemän astetta. Kuten kuvaajaankin on merkitty, kannattaa huomioida että passiivitestit on ajettu eri kellotaajuudella kuin aktiivijäähdytteiset tulokset. Yleisesti ottaen testinelikosta NH-U12 näyttäisi olevan selvä ykkönen, pienemmällä tuulettimella varustettu NH-U9 suunnilleen XP-120:n tasoa, ja Zalman joukon viimeisenä. Erot eivät ole suuria, mutta paremmuusjärjestyksestä ei silti jää epäselvyyksiä.
Prosessoricoolerimarkkinoilla käy nyt kova kuhina. Markkinat ovat muuttuneet hurjasti viimeisen vuoden aikana, ja tällä hetkellä ruokakupilla suurimmasta ateriasta kamppailevat vanhojen tekijöiden ohella myös kärkipaikoilla tuntemattomammat merkit, kuten Scythe, Silverstone, Noctua ja Thermaltake. Huippumallit mahtuvat muutaman asteen marginaalin sisään, ja soppaa vaikeuttaa myös se, että eri mallit sopivat eri tavoin erilaisiin kotelo- ja kotelojäähdytysratkaisuihin. Absoluuttista kukkulan kuningasta ei siis ole kovin helppoa löytää yksiselitteisesti, ja yleisesti sanoen paras ratkaisu kannattaakin etsiä tästä kärkijoukosta omiin tarpeisiin pohjautuen.
Noctuan NH-U -mallit sijoittuvat ilman muuta tähän kirkkaimpaan kärkijoukkoon, mutta maailman tehokkaimmaksi en NH-U12-mallia silti tämäkertaisten testien perusteella uskalla julistaa. Joka tapauksessa kyseessä on laatutuotteet, joista on vaikeaa löytää mitään kovinkaan negatiivista sanottavaa. Nykymuodin mukaisen massiivisen koon takia erityisesti NH-U12:n kohdalla yhteensopivuusongelmia voi esiintyä joidenkin kokoonpanojen kanssa, mutta samat ongelmat ovat esillä myös muiden monsterisiilten/-coolereiden kohdalla.
Kuten sanottu, kummankaan Noctuan työnjäljessä ei ole moitteen sijaa, ja erityistä kehua ansaitsee jousiruuvein toteutettu helppo mutta jämäkkä asennus. Asennusohjeista tosin löytyy vielä parantamisen varaa. Kuten testituloksista voi päätellä, sopii erityisesti suurempi NH-U12-malli myös passiivijäähdytykseen, kunhan käyttäjä ottaa huomioon tärkeimmät passiivijäähdytykseen liittyvät perusperiaatteet.
Tiivistettynä Noctuan NH-U9 ja NH-U12 edustavat markkinoiden tehokkaimpia ilmajäähdytysratkaisuja, joita voi käyttää niin aktiivi- kuin passiiviratkaisuina. Kumpaankaan Noctuan veljeksistä vaativa harrastaja ei varmasti tule pettymään, tätä kaksikkoa onkin lähes mahdoton olla suosittelematta.
