Kotelon mukana tuli ohjekirja ja ruuvipaketti. Näistä molemmista täytyy antaa risuja Antecille, sillä ohjekirja sisältää vain yhden kuvan, ja sekin erittäin epäselvä. Ruuvit olivat pakattu pahvipakettiin ja sijoitettu kotelon nurkkaan, kovalevypaikkojen taakse. Jonkin aikaa etsimme ja ongimme sitä ulos. Sisältö oli kuitenkin mieleinen, sillä ruuveja oli reilusti ja mukana oli myös neljä kappaletta muovikiinnikkeitä toisen tuulettimen asennusta varten. Sisäinen massamuistikelkka piti itsessään kiinni myös aikaisemmin mainitut kumitapit. Ulkoiset asemat kiinnittyvät myös kelkkoihin, jotka löytyvät ovelasti laitepaikkasuojan takaa. Tämä on hyväksi jotta kelkat eivät katoa.
Kiinnitys tapahtuu neljällä ruuvilla ja asema rullaa ihan mukavasti paikoilleen koteloon.
Koteloa tuli arvosteltua ehkä hieman liiankin pikkutarkasti sillä odotukset olivat korkealla Sonataa tilattaessa. Kokonaisuutena Antecin Sonata Piano Black ansaitsee kuitenkin lähes kiitettävän arvosanan haettaessa yksinkertaisen tyylikästä ja pientä koteloa. Toivomuksena voisin esittää, että myös kotelon sisus ja takaseinä olisi musta. Myös luukun aukeamissuunnan vaihtomahdollisuus olisi testaajien mieleen. Monet pienet yksityiskohdat on tehty vaimentamaan koneen sisusten ääntelyä. Käytännössä niiden onnistumista on hankala testata, sillä viime kädessä hiljainen kotelo muodostuu hyvin valituista komponenteista.
