Kun tarvittavat kuvat oli taltioitu muistikortille, oli aika avata päällikuori ja kurkistaa laitteen sisuksiin. Kannattaa jälleen kerran kuitenkin muistaa, että avaaminen mitätöi useimmiten, kuten tässäkin tapauksessa, virtalähteen takuun. Jos kuoren sattuu kuitenkin avaamaan, eikä virtalähteen tekniikasta ole juurikaan tietoa, kannattaa sisuksista löytyvien komponenttien kanssa olla erittäin varovainen.


Aiemmin Skenegroupin testissä olleiden Super Flowereiden sisuskaluihin tutustuneena sain todeta SF-400K14A:n perustuvan hyvin vastaavantyyppiseen rautaan. Piirilevyt ovat väriltään oranssinpunaisia, ja jäähdytysprofiilit kooltaan keskikokoisia, joskin täysin riittäviä kun jäähdytyksestä huolehtii 14cm tuuletin. Alemmassa kuvassa etualalla näkyvä pieni punainen piirilevynkappale on Super Flowerin tuuletinkontrolleri, jonka alapuolelta löytyy tyhjät liitäntäpaikat käytössä olevan tuulettimen lisäksi muutamalle muullekin hyrrälle.

Ainoana erona kiinteällä johdotuksella varustettuihin malleihin on takaseinämälle kiinnitetty piirilevy, johon irtojohtojen liitinten vastakappaleet on juotettu kiinni. Oikosulkujen estämiseksi jäähdytysrivan ja piirilevyn taustapuolen väliin on kiinnitetty ohut muovisuoja.

Tuuletin on siis läpimitaltaan 14cm, ja sinänsä erikoinen, ettei kyseistä kokoa löydy tietokonekauppojen hyllyiltä. Hyrrä on väriltään kirkkaan sininen, ja varustettu neljällä samanvärisellä ledillä. Kuulalaakeroidun tuulettimen on valmistanut Globe Fan, ja se syö 12V käyttöjännitteellä 0,35A verran virtaa. Lapoja löytyy hieman tavallista suurempi määrä, kaikkiaan 9 kappaletta.
Plug-N Powerin testit suoritettiin vastaavalla tavalla kuin CM Real Power- ja Antec NeoPower -artikkeleissa. Koska testikoneemme edustaa virrankulutukseltaan suht keskitason pelikokoonpanoa, lisäsimme osassa testeistä virtalähteen kuormaa keinotekoisesti. Käytimme kotitekoista kuormituspenkkiä, joka siis kytkettiin testikoneen rinnalle ja näin virrankulutus saatiin kasvamaan varsin merkittävästi. Testikoneena toimi jo useimmille vakiolukijoistamme tutuksi tullut 64-kokoonpano:

Käytännössä käyttämämme rasituspenkki näyttää siis tälle. Rasitus tapahtuu lisäämällä jännitelinjoihin sopivankokoisia vastuspalikoita, jotka haukkaavat linjasta tietyn määrän virtaa. Raskaassa rasitustestissä viritimme penkin haukkaamaan 12V linjasta 10A, ja 5V linjasta 15A. Penkin punahehkuisiksi kuumenevia vastuslankoja jäähdyttämässä käytettiin 12cm tuuletinta, joka ei näy kuvassa.

Mittaustyössä apuna käytettiin Finest 183 -yleismittaria, Mastech MS2102 -pihtivirtamittaria sekä Lutron DW-6060 -tehomittaria.
Plug-N powerin jännitelinjoja tarkasteltiin kolmella eri rasitusasteella. Kevyimmällä rasitustasolla, eli idlatessa, kone hyrräsi toimettomana Windowsin työpöydällä. Perinteisellä rasitustasolla lähdettä rasitettiin pyörittämällä testikoneella samanaikaisesti ylijäävän prosessoritehon kuluttavaa CPUburnK7:n idle-testiä sekä näytönohjainta rasittavaa 3DMark05-testiohjelmaa. Rasitustasoltaan kyseinen taso vastaa nykypäivän keskitason pelikonetta. Raskaassa rasituksessa virtalähdettä rasitettiin täydellä höyryllä jylläävän testikokoonpanon ohella edellämainitulla rasituspenkillä. Kyseinen rasitustaso vastaa tehokkaalla suorittimella ja SLI-tuplanäytönohjaimilla varustettua raskasta pelikokoonpanoa. Kaikki jännitearvot mitattiin yllämainitulla yleismittarilla virtalähteen molex-liittimistä. Arvot tarkistettiin useampaan kertaan virheiden välttämiseksi.

Lutronin tehomittarilla mitatut lukemat kertovat paljonko virtalähde otti sähköverkosta virtaa eri rasitustasojen aikana. Kyseessä ei siis ole virtalähteen ulosantama teho. Eri rasitustasojen aikainen ulosantoteho saadaan laskettua karkeasti kertomalla taulukon arvot noin 0,70-0,75:llä.

Idlatessa ja normaalissa rasituksessa 5V linja näytti mainioita lukemia. Heilahtelua ei ollut nimeksikään, ja taso pysyi selvästi 5V yläpuolella, mutta myöskin selvästi 5,25V ylärajan alapuolella. Raskaassa rasituksessa linja kuitenkin notkahti selvästi, ja painui aivan ATX-speksien mukaisen 4,75V alarajan tuntumaan. Rajaa ei kuitenkaan kertaakaan alitettu, joten suoritusta voi pitää raskaan rasituksen aikana mitatuksi tulokseksi tyydyttävänä.

12V linja käyttäytyy hieman 5V linjaa loogisemmin, tason laskiessa tasaisesti rasitusasteen mukaan. Rasitettaessa liikehdintää ilmeni idlausta enemmän, mutta kaikesta huolimatta se pysyi 0,05V sisällä, ja oli kaikkiaan suht rauhallista vaeltelua. Raskaassa rasituksessa taso laskee noin 11,7V kieppeille, jota voi raskaan kuorman alla olevalta virtalähteeltä pitää vähintäänkin tyydyttävänä.

Ennen Plug-N Powerin käyttöönottoa kytkin kaikki johdot juhlallisesti paikoilleen. Virtalähteen kuudesta johtoliittimestä kaksi jäi käyttämättä, joten valmistaja on ilmeisesti ajatellut pienen laajennusvaran tekevän hyvää. Kaikkiaan johdot lukittuivat vaivatta paikoilleen, eikä liittimien muotoilun ansiosta väärinkytkemisestä ollut vaaraa.

Ennen virtojen ensimmäistä kykemiskertaa odotukset äänentason suhteen olivat varsin pessimistiset. 14cm tuulettimella varustettu 530W malli ei nimittäin ollut äänensä puolesta niitä miellyttävimpiä tapauksia. SF-400K14A osoittautui kuitenkin positiiviseksi tapaukseksi, sillä tuulettimen ääni osoittautui olevan aivan toista maata kuin sukulaismallissaan. Aivan markkinoiden hiljaisimpien virtalähteiden tasolle se ei yllä pikkuruisen huminan takia, mutta hiljaiseksi Plug-N Poweria voi kuitenkin hyvillä mielin sanoa.

Plug-N Power on varustettu muiden Super Flowerin mallien tapaan kolmiasentoisella tuulettimen kierrosnopeussäätimellä. Nopeusmoodi valitaan kromattua nappulaa painellen, ja kolme riviin asetettua lediä viestivät käytössä olevasta pyörimisnopeusvaihtoehdosta. Punainen ledi kuvaa turbo-vaihtoehtoa, jolla tuuletin pyörii käytännössä jatkuvasti täysillä kierroksilla. Sininen ledi vastaa automaattiasetusta, ja vihreä hiljaista Silent-asetusta. Merkkivaloinan käytetyt ledit ovat aikaisempaa himmeämpiä, mitä voitaneenkin pitää positiivisena parannuksena.

SF-400K14A:sta löytyvän kierroslukujohdon avulla pääsimme seuraamaan tuulettimen kierrosnopeuksia eri rasitustasoilla ja pyörimisasetuksilla. Turbo-asennossa tuuletin pyörii rasitusasteesta riippumatta täysillä kierroksilla, ja pitää sen verran miehekästä huminaa, ettei sitä ilman kuulokkeita kovin pitkää aikaa jaksa kuunnella:) Silent- ja Auto -asetuksilla eroa syntyi yllättävän vähän, sillä automaattiasetuksella tuulettimen olisi odottanut pyörivän raskaan rasituksen aikana kovempaa kuin 1050 kierrosta minuutissa. Tavalliseksi verrattavassa käytössä Silent-moodi osoittautui varsin hiljaiseksi.

Sanonta "kolmas kerta toden sanoo" pitää yllättävän monesti paikkaansa, ja niin kävi myöskin Super Flowerin Plug-N Powerin kanssa. Aiemmin testaamamme kyseisen valmistajan virtalähteet osoittautuivat joiltain suht kriittisiltä osiltaan epäkypsiksi tai viimeistelemättömiksi, mutta modulaarisen Plug-N Powerin kanssa Super Flower tuntuisi osuneen vihdoin suht lähelle napakymppiä.
Vakavia miinuksia Plug-N Powerista on vaikea keksiä, mutta puoleensavetäviä ominaisuuksia löytyy senkin edestä. Ledituulettimen ja kiiltävän Black Diamond pinnoitteen merkityksestä ulkonäköön voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakaan tylsän tavalliselle laite ei näytä. Irroitettavat ja suojapunoksella päällystetyt johdot saavat kotelonsa järjestyksestä, siisteydestä ja ilmankierrosta tarkkaa huolta pitävän hyppimään ilosta pitkin seiniä, eivätkä erikoismalliset Quick Release molex-liittimet ainakaan huononna tilannetta. Kookas 14cm tuuletin avustaa itse virtalähteen jäähdytyksen ohella myös kotelon ilmanvaihdossa äänentason pysyessä valtaosalle käyttäjistä aivan riittävän hiljaisella tasolla. Fanaattisimmat äänettömyysfriikit voivat toki vaatia vieläkin hiljaisempaa käyntiääntä...
Kun kyseisiin mainiohin yksityiskohtiin lisätään kohtalaiset jännitelinjat sekä oletettavasti esimerkiksi Antecin NeoPoweria huomattavasti halvempi hinta, voi SF-400K14A mallimerkintää kantavaa "superkukkaa" pitää suositeltavana ostoksena. Onnistuneesta suorituksesta Plug-N Power ansaitsee EC-arvonimen...