The Red Podilla on täytteineen painoa hieman vajaat 320 grammaa, ja sen läpimitta on 12,5 senttiä. Korkeutta komeudelta löytyy 5cm. Sauman väliin on tikattu merkkilappunen, jota tuotteen kotisivuilla kutsutaan ripustuslenkiksi.
Kamera kiinnitetään The Podiin muiden kamerajalustojen tavoin. Toisin sanoen kamera kierretään kiinni päältä löytyvään universaalilla kamerakierteellä varustettuun kiinnitystappiin. Tappi on sen verran lyhyt ettei kamerajaloissa ajoittain näkyviä erillisiä kiristimiä tarvita. Podin sisäpuolelta löytyy läpimitaltaan noin kuutisen senttinen taustapala, joka varmistaa tukevan kiinnityksen.
Pohja on Podin mallinimen mukaisesti punainen. Materiaalin liukumista estävää materiaalia, mutta todellisuudessa tarkoitukseen olisi voinut valjastaa vielä pitävämpääkin ainetta. Esimerkiksi puupinnalla liukumiseen tarvitaan vain noin 20 asteen kulma.
EDIT 18.11.2004: Pohjaa on paranneltu vaihtamalla materiaali pitävämpään kumimaiseen versioon. Paranneltuja versioita pitäisi tulla saataville Digitarvikkeeseen lähiaikoina.
Keskeltä pohjaa löytyy velcro-tarranauhalla sulkeutuva sauma, jonka kautta pääsee käsiksi sisuksiin. Vakiona The Red Podin sisältä löytyy kuvassa näkyvän kaltaisia valkoisia muovirakeita, jotka mahdollistavat pussukan kellumisen vedessä. Sisältö on tyhjennettävissä esimerkiksi matkan ajaksi, ja määränpäässä Podin voi täyttää vaikkapa hiekalla, herneillä tai riisillä. Sisälle voi periaatteessa tunkea parhaiten omassa käyttötarkoituksessa käyttäytyvää ainetta.
Vaikka The Red Pod onkin tarkoitettu lähinnä kookkaammille kameroille, päätin koittaa sen istuvuutta hieman erityyppisten digikameroiden kanssa.
Vaikka pienemmille pokkareille onkin suunnattu oma Podinsa, The Blue Pod, istahtaa Nikonin pienikokoinen Coolpix 2200 varsin nätisti The Red Podin päälle. Sopivan kallistuksen ja asennon löytäminen vaatii silti hieman tarkempaa sisusten pöyhimistä, sillä kevyt pikkukamera ei paina podia kasaan juuri laisinkaan.
Suurikokoiseksi pokkariksi luokiteltavaa Canon Powershot G3:sta The Red Pod kantaa tyylillä. Kameralta alkaa löytyä jo riittävästi painoa, ja Podia on helpompi muokata sopivan muotoiseksi. Vaikka kameran kiinnityskierteet eivät sijainneetkaan aivan pohjan keskikohdassa, ei The Podin käytössä ja asettelussa esiintynyt ongelmia.
Kolmantena kamerana testasimme Fujin Finepix S2 Pro-digijärjestelmäkameraa, jossa linssinä käytettiin Sigman 50mm F2.8 EX Macro-objektiivia. Kokonaisuudelle kertyi painoa noin 1,2 kilogrammaa. Vielä Fujinkin kanssa The Red Pod toimi mainiosti, tosin voimakkaammalla tönäisyllä kamera oli jo mahdollista saada "nokilleen".
Päätimme vielä kasata Podin päälle hieman lisäpainoa, ja pulttasimme Fujiin kiinni Tamronin 35th Anniversary SP180mm F2.5 LD(IF)-teleobjektiivin sekä Nikonin SB-26 salamalaitteen. Komeudelle tuli painoa mukavat 2,2kg, ja painopistekin siirtyi uusien osien ansiosta hieman uuteen kohtaan;) Ensimmäisellä yrittämällä kamera kellahti pitkän putkensa ansiosta kumoon, mutta pienen huolellisen asettelun jälkeen Fuji saatiin muun muassa kuvan mukaiseen asentoon. Parhaimmillaan The Red Pod ei kuitenkaan enää ole näin suuren kuorman alla.
The Pod todellisessa käyttöympäristössään. Tilanteissa joissa kameran tukeminen voisi tavallisesti olla hyvin vaikeaa, on The Red Pod erinomainen työkalu. Kuvassa salakuvailen naapurikerrostalojen asukkeja, ja Canonin G3 on tuettu parvekkeen kaiteeseen Podin avulla:)
Eipä voi kieltää etteivätkö The Pod-kamerajalustat olisi mielenkiintoisia tuotteita. Parhaimmillaan pussukka on vaikeissa olosuhteissa otettavissa otoksissa, jolloin kamera täytyy saada tuettua sopivasti hyvinkin epätasaiselle alustalle. Perusnäpsijälle The Podeista ei juurikaan ole hyötyä, mutta aktiivisemmalle harrastajalle se voi avata uusia ulottuvuuksia. Toki pientä parantamista löytyy myöskin The Podista, sillä pohjan materiaali saisi olla vielä nykyistä selvästi pitävämpää, mutta täytyyhän seuraavaan versioon jotain paranneltavaakin jättää:)