Purepower 680W:n testit suoritettiin vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi FSP Blue Storm SX1-, bequiet! BQT P5-470W- ja Antec NeoPower -artikkeleissa. Koska testikoneemme edusti tällä kertaa virrankulutukseltaan keskitasoa heikompaa pelikokoonpanoa, lisäsimme osassa testeistä virtalähteen kuormaa keinotekoisesti. Käytimme kotitekoista kuormituspenkkiä, joka siis kytkettiin testikoneen rinnalle ja näin virrankulutus saatiin kasvamaan varsin merkittävästi. Testikoneena toimi jo useimmille vakiolukijoistamme tutuksi tullut 64-kokoonpano:

Käytännössä käyttämämme rasituspenkki näyttää siis tälle. Rasitus tapahtuu lisäämällä jännitelinjoihin sopivankokoisia vastuspalikoita, jotka haukkaavat linjasta tietyn määrän virtaa. Jotta Purepower saisi wattimääränsä arvoista kyytiä, viritimme raskaassa rasitustestissä penkin haukkaamaan 12V linjasta 20A, ja 5V linjasta 30A. Penkin punahehkuisiksi kuumenevia vastuslankoja jäähdyttämässä käytettiin 12cm tuuletinta, joka ei näy kuvassa.

Mittaustyössä apuna käytettiin Finest 183 -yleismittaria, Mastech MS2102 -pihtivirtamittaria sekä Lutron DW-6060 -tehomittaria.
Purepowerin jännitelinjoja tarkasteltiin kolmella eri rasitusasteella. Kevyimmällä rasitustasolla, eli idlatessa, kone hyrräsi toimettomana Windowsin työpöydällä. Perinteisellä rasitustasolla lähdettä rasitettiin pyörittämällä testikoneella samanaikaisesti ylimääräisen prosessoritehon kuluttavaa CPUburnK7:n idle-testiä sekä näytönohjainta rasittavaa 3DMark05-testiohjelmaa. Rasitustasoltaan kyseinen taso vastaa hieman nykypäivän keskitasoa heikompaa pelikonetta. Raskaassa rasituksessa Purepoweria rasitettiin täydellä höyryllä jylläävän testikokoneen ohella edellämainitulla rasituspenkillä. Kyseinen korkealle nostettu rasitustaso vastaa todella raskaasti virtaa kuluttavaa kokoonpanoa, jota voisi lähinnä edustaa extreme-kellotettu FX-55 & SLI-laitteisto. Kaikki jännitearvot mitattiin yllämainitulla yleismittarilla virtalähteen molex-liittimistä. Arvot tarkistettiin useampaan kertaan virheiden välttämiseksi.

Lutronin tehomittarilla mitatut lukemat kertovat virtalähteen ottotehon eri rasitustasojen aikana. Kyseessä ei siis ole virtalähteen ulosantama teho, vaan lukema joka kertoo paljonko laite otti sähköverkosta virtaa käyttöönsä. Eri rasitustasojen aikainen ulosantoteho saadaan laskettua karkeasti kertomalla taulukon arvot noin 0,70:llä (hyötysuhteella). Toisin sanoen esimerkiksi raskaassa rasituksessa Purepowerista otettiin ulos noin 500 watin verran puhdasta tehoa.

5V-linjan jännitetasot osoittautuivat levossa sekä normaalissa rasituksessa lähes 200 euron laitteelle sopiviksi, eli linjat käyttäytyivät täysin moitteettomasti. Raskaassa rasituksessa massiivinen kuorma tuntui kuitenkin olevan liikaa, ja linjan taso romahti alle ATX12V-standardissa määritellyn 4,75V alarajan. Vaikka raskas rasitus onkin käytäntöön verrattuna lähes luonnotonta tasoa, ei se ole vielä kovin lähellä laitteen kyljessä komeilevaa 680W lukemaa.

12V-linjassa on nähtävissä sama ilmiö kuin 5V-linjan kanssa, vaikkakin hieman lievempänä. Idlatessa ja pelkän koneen avulla suoritetussa rasituksessa arvot ovat hyviä, ja heilahtelu minimaalista. Raskaan rasituksen alkaessa linja notkahtaa, tavallaan ymmärrettävistä syistä, mutta pysyy silti 11,4 voltin alarajan paremmalla puolella. Jännitetason heilahtelua tapahtuu noin 0,05V sisällä, mitä voidaan pitää varsin tyydyttävänä tuloksena.
Kaikkiaan Purepower 680W:n tuloksia ei voi pitää kovinkaan mairittelevina. Vastineeksi huimaavalle hinnalle olisin odottanut rautaa, joka kykenee pitämään jännitelinjat edes 500W rasituksella hyvällä tasolla. Miettimisen arvoista nimittäin on, että onko 680W teholukema oikeutettu, jos laite ei pysty pitämään jännitelinjaa/jännitelinjoja yleisen standardin määrittämien rajojen sisäpuolella edes parisen sataa wattia luvattua maksimitehoa pienemmällä kuormalla.
Jykevien sisuskalujen ja kahteen täysikokoiseen 80mm tuulettimeen perustuvan jäähdytysratkaisun takia Purepower on parisen senttiä standardikokoista virtalähdettä pidempi, ja valtaa näinollen kotelon sisältä hieman enemmän tilaa. Yhteensopivuusongelmia CD-/DVD-asemien kanssa ei kuitenkaan pitäisi syntyä aivan pienimpiä koteloita lukuunottamatta.
Thermaltake ilmoittaa tuotesivuillaan Purepower 680W:n äänentasoksi 17dB, mikä on mahdottomalta kuullostava lukema. Ensimmäisen käynnistyksen jälkeisinä parina ensimmäisenä minuuttina melkein jopa uskoin kyseiseen lukemaan, mutta Purepowerin lämmettyä toimintalämpötilaansa tuulettimet aloittivat vaimean huminansa. Vaikka pieni humina ei sinänsä osoittautunutkaan kevyessä käytössä millään tavoin rasittavaksi, ei sitä voi kutsua lähellekkään äänettömäksi. Rasituksen noustessa jonkin verran sadan watin yläpuolelle, innostuvat tuulettimet lähes totaalisesti. Rasitusta lisättäessä kierrosnopeus nousee nousemistaan, ja varsin nopeasti humina muuttuu aggressiiviseksi puhinaksi. Ilmaa siis liikkuu, ja virtalähde jäähtyy, mutta lopputulos on kaukana hiljaisesta.
On toki täysin loogista, että 680 watin maksimitehoa lähestyttäessä virtalähde tuottaa massiivisen määrän lämpöä, joka on saatava tehokkaasti pois virtalähteen sisältä. Tämä tavoite saavutetaan suurehkoilla kierroksilla toimivilla tuulettimilla, jotka ilmaa siirtäessään pitävät myös aikamoista melua. Tässä Thermaltakella on onnistuttu, mutta suurimmat puutteet löytyvätkin rasitusasteen ollessa suht matalalla. Tuuletinkontrolleri nimittäin innostuu syöttämään tuulettimelle lisäjännitettä hieman turhan alhaisella rasitusasteella. Kevyellä rasituksella Purepower jäähtyisi pienemmälläkin ilmavirralla.

Thermaltaken Purepower-mallisarjan 680 wattisessa huippuversiossa on potkua, sitä tuskin voi kukaan kiistää. Laatuvaikutelma on myöskin kohdallaan, ja rakenneratkaisut ovat lähes 700 watin virtalähteelle sopivaa luokkaa. Tosiasia kuitenkin on, että lähes jokainen laadukas, noin 500 watin virtalähde kykenee ongelmitta pyörittämään lähes minkämoista tietokonekokoonpanoa tahansa. Kysymys kuuluukin, mitä Purepower 680W pystyy tarjoamaan 180 euron hintansa katteeksi noin parisensataa wattia suuremman huipputehonsa lisäksi?
On ikävää olla tyly, mutta Purepowerista löytyy harvoja valtteja jotka oikeuttavat lähes 200 euron hinnan. Kolme erillistä 12V linjaa tarjoavat ainakin teoriassa vakaammat jännitearvot, mutta nykyvirtalähteet kykenevät poikkeuksetta tarjoamaan riittävän vakaata jännitettä kahdenkin linjan kautta. Myöskään ainakaan testien perusteella kolmannesta 12V linjasta ei juurikaan tuntunut olevan hyötyä. Huipputehoa lähestyttäessä jännitelinjat laskivat kuin lehmän häntä, enkä tuloksien perusteella ihmettelisi yhtään, jos myös 12V linja painuisi vielä rasitusta lisättäessä ATX-standardin asettaman alarajan alle. Johtoja löytyy vähintäänkin tarpeeksi, ja värikoodatulla suojapunoksella päällystettynä. Useimmille käyttäjille johtoja on kuitenkin jopa liikaa. SLI-kokoonpanojen omistajat arvostavat tupla-PCI-E-virtaliittimiä, jollaisia ei kumma kyllä löydy vielä kovinkaan monista virtalähteistä. Purepowerin tapauksessa kyseisten liittimien kanssa vain valitettavasti voi esiintyä yhteensopivuusongelmia monien näytönohjaimien kanssa.
680 watin tehopakkaus tuottaa lähellä huipputehoa melkoisen määrän lämpöä, joten jäähdytyksen on oltava kunnossa. Toisin sanoen jäähdytyksen on oltava kykeneväinen siirtämään yli 200 watin lämpökuorma virtalähteen sisältä, joka tarkoittaa tuulettimia käytettäessä suht kovaa melua. Thermaltaken tuotesivuillaan ilmoittama 17dB äänentaso tuntui allekirjoittaneen silmään mahdottomalta, ja käytännön testeissä se osoittautuikin olevan lähes täyttä potaskaa. Samoilla tuulettimilla ei ole mahdollista toteuttaa samalla kertaa sekä lähes äänetöntä-, että äärimmäisen tehokasta ratkaisua.
Thermaltaken 680 watin Purepower-virtalähde tarjoaa ainakin paperilla muhkeasti tehoa, mutta ei realistisesti ajatellen ole kannattava ratkaisu juuri kenellekkään. Laadukkaat parisen sataa wattia tehottomammat ratkaisut ovat hinnaltaan noin puolta edullisempia, ja sopivat paremmin myös hiljaista ratkaisua hakevan käyttäjän koneeseen. Toki jos kyseiset pari sataa viimeistä wattia ovat ne tärkeimmät, ei markkinoilta löydy kovinkaan runsaasti vaihtoehtoja. Jos Purepowerin kaltainen tehopakkaus tuntuu kuitenkin kiinnostavan, löytyy sitä ainakin Jimm's PC-Storen valikoimista noin 180 euron hintaan.