Testikokoonpanona toimi aiemmin testejäni lukeneille varmastikin tuttu AMD XP-kokoonpano. Testatessa oli meneillään kesän painostavimmat hellepäivät, ja huoneen lämmöt pyörivätkin 27- ja 28 celsiusasteen tienoilla. Suorittimen päällä olleen Papstin 19dB:n tuulettimen SLK:sta ohimenevä ilmavirta pääsi hieman viilentämään Zalmaneita, joten tältä kantilta katsoessa ne eivät toimineet täysin passiivisina. Tosin lähes jokaisellahan on kotelossaan jonkinnäköistä tuuletusta, joten täysin ilmavirraton ympäristö on varsin epätodennäköinen. Vakiokellotaajuudella testatessa suorittimelle sekä piirisarjalle annettiin kumpaisellekkin 1,5V jännite. Kellotettuna suorittimelle syötetiin 1,65V, ja piirisarjaa grillattiin 1,7v jännitteen voimin. Testeissä muisti- sekä suoritinväylä toimivat samoilla kellotaajuuksilla, eli syncissä.
Rasittamisessa käytettiin jälleen kerran apuna CPUBurn ohjelman K7-vaihtoehtoa High prioriteetillä. Idlauslämmöt mitattiin käynnistyksen jälkeen Windowssin työpöydältä lämpöjen lopetettua nousemisen. Lämpöjen mittaamiseen käytettiin tälläkin kerralla ukoista lämpöanturia, joka sijoitettiin emolevyn takapuolelle, aivan northbridgen kohdalle. Lämmöt eivät ymmärrettävästi ole aivan piirisarjan realistisia lämpötiloja, mutta suuntaa-antavia, ja vertailukelpoisia keskenään.
Keväällä tehdyn Northpole-artikkelin tuloksiin verrattuna lämmöt näyttivät yllätyksekseni varsin korkeilta. Saman artikkelin tuloksista voi myös verrata Zalmanin vanhemman mallin tehoa esimerkiksi Abitin vakiocooleriin. Päävaikuttajana lämpötilojen nousuun voidaan kuitenkin pitää lähes saunaa muistuttavia ilman lämpötiloja. Jo vakiokokoonpanolla uudempi versio läväyttää noin puolentoista astetta vanhempaa versiota viileämmät lukemat. Uudistuksista näyttäisi olevan hyötyä.
Rankemmin lämpöä tuottavassa kokoonpanossa lämmöt nousevat 50 asteen tuntumaan. Mallien erot pienenevät muutamalla asteen kymmenyksellä uudemman mallin viedessä edelleen voiton. Uskallan väittää, että jos n.28C ilmanlämpötila laskettaisiin normaaliksi n.20 asteen huoneilmaksi, tippuisi piirisarjan lämpö lähemmäs kymmenen astetta.
Zalmanin ZM-NBxxJ-sarjan coolerit ovat todella varteenotettavia kapistuksia piirisarjan päälle asetettaviksi. Passiivisuuden mukana tuleva äänettömyys, mitäänsanomaton alle kympin hinta, sekä vakiopiirisarjacoolerille pärjäävä jäähdytysteho (kts.Microcool Northpolen yhteydessä saadut tulokset) antavat todella hyvän syyn näiden kahden coolerin menestymiselle. Koska molemmat mallit ovat saman hintaisia, on loogista että uudempi ZM-NB47J on parivaljakosta kannattavampi ostos pikkuruisen paremman tehonsa vuoksi. Uudistukset olivat tehneet tehtävänsä, ja hyvästä oli saatu aikaan vielä hieman parempi. Tästä huolimatta kumpainenkin testatuista veijareista antaa täydellisen vastineen rahoille. Tästä kaikesta tämän parivaljakon kumpainenkin jäsen ansaitsee Editor's Choice-maininnan.
Plussat
Miinukset
