
Testikokoonpano ja testitulokset
Phantom 500:n testit suoritettiin vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi Seasonic S12-430, bequiet! BQT P5-470W- ja Antec TruePower 2.0 430W -artikkeleissa. Tällä kertaa muutosta on kuitenkin nähtävissä sekä emolevyn, että näytönohjaimen osalta. Abitin emolevyn kanssa esiintyi ongelmia käytössä olleiden Mushkinin muistien kanssa, joten väylätaajuus, ja tätä kautta prosessorin kokonaiskellotaajuus, jäi varsin pieneksi. Ehdotonta high-end luokkaa edustava Geforce 7800GTX-näytönohjain nostikin testialustan todellisten pelikoneiden luokkaan (kuvassa eri näytönohjain). Tästä huolimatta lisäsimme osassa testeistä virtalähteen kuormaa vielä keinotekoisesti. Käytimme kotitekoista kuormituspenkkiä, joka siis kytkettiin testikoneen rinnalle, ja näin virrankulutus saatiin kasvamaan varsin merkittävästi. Testikoneena toimi seuraavanlainen Athlon 64-kokoonpano:
- AMD Athlon 64 Winchester 3000+ 1,8GHz @ 2,07GHz 1,6V (Jimm's PC Store)
- Abit Fatal1ty AN8 SLI (nForce4 SLI-piirisarja)
- 2 x Mushkin Level2 PC3500 256Mt @ 3,1V (Only4pro)
- Maxtor DiamondMax DX740 40Gt
- NVIDIA GeForce 7800 GTX 256Mt PCI-E
- Antec Phantom 500 (Antec)
Käytännössä käyttämämme rasituspenkki näyttää siis tälle. Rasitus tapahtuu lisäämällä jännitelinjoihin halutunkokoisia vastuspalikoita, jotka haukkaavat linjasta tietyn määrän virtaa. Jotta Phantom saisi rittävästi kuormaa, viritimme raskaassa rasitustestissä penkin haukkaamaan 12V linjasta 10A, ja 5V linjasta 15A. Penkin punahehkuisiksi kuumenevia vastuslankoja jäähdyttämässä käytettiin AC Ryanin 12cm tuuletinta, joka ei näy kuvassa.
Mittaustyössä apuna käytettiin Finest 183 -yleismittaria, Mastech MS2102 -pihtivirtamittaria sekä Lutron DW-6060-tehomittaria.
Phantomin jännitelinjoja tarkasteltiin kolmella eri rasitusasteella. Kevyimmällä rasitustasolla, eli idlatessa, kone hyrräsi toimettomana Windowsin työpöydällä. Perinteisellä rasitustasolla lähdettä rasitettiin pyörittämällä testikoneella samanaikaisesti ylimääräisen prosessoritehon kuluttavaa CPUburnK7:n idle-testiä sekä näytönohjainta rasittavaa 3DMark05-testiohjelmaa. Rasitusasteeltaan kyseinen taso vastaa kärkipään pelikonetta. Raskaassa rasituksessa Phantomia rasitettiin täydellä höyryllä jylläävän testikokoneen ohella edellämainitulla rasituspenkillä. Kyseinen korkea rasitustaso vastaa erittäin tehokasta kahdella 7800-sarjan kortilla varustettua SLI-kokoonpanoa. Kaikki jännitearvot mitattiin yllämainitulla yleismittarilla virtalähteen liittimistä. Arvot tarkistettiin useampaan kertaan virheiden minimoimiseksi.
- Idle: Kokoonpano idlaamassa Windowsin työpöydällä.
- Rasitus: 3DMark05 sekä CPUburn-ohjelman K7 testi idle-prioriteetillä käyttämässä kaiken ylimääräisen prosessoritehon.
- Raskas rasitus: Edellisten rasitusohjelmien lisäksi kuormituspenkki, jossa 10 ampeerin rasitus 12V linjassa sekä 15 ampeerin rasitus 5V linjassa.
Lutron DW-6060-mittarilla mitatut lukemat kertovat virtalähteen ottotehon eri rasitustasojen aikana. Kyseessä ei siis ole virtalähteen ulosantama teho, vaan lukema joka kertoo paljonko laite otti sähköverkosta virtaa käyttöönsä. Eri rasitustasojen aikainen ulosantoteho saadaan laskettua karkeasti kertomalla taulukon arvot noin 0,80-0,90:lla (hyötysuhteella).
Ilman täyssynteettistä testialustaa Phantomin hyötysuhteesta on paha lähteä sanomaan kovinkaan tarkkoja arvioita, mutta karkeasti saatujen arvojen perusteella voisi päätellä hyötysuhteen olevan erittäin hyvä. Myös kaikki Phantomia synteettisellä penkillä testanneet ulkomaalaiset sivustot ovat todenneet, että Phantom mallit pystyvät mahtavaan 0,90 hyötysuhteeseen, joka on markkinoiden ehdotonta kärkeä.
5V-linjan käyttäytyminen on vakaata ja loogista. Heilahtelua ei esiinny nimeksikään (0,01 - 0,02V) ja rasituksessa sekä idlatessa linjan taso on mainiosti aivan 5V:n tuntumassa. Raskaassa rasituksessa linjan taso tippui noin 0,15V, mutta pysyi selkeästi sallittujen rajojen sisäpuolella. Kaikin puolin kiitettävä suoritus 5V:n osalta.
Myös 12V:n mittaustulokset on todella esimerkillistä jälkeä. Rasituksessa vaihtua tapahtuu vain 0,01V:n sisällä, ja taso pysyy näpsäkästi hieman 12V:n rajan päällä. Raskaalla kuormalla taso tippuu noin 0,2V, pysyen edelleen kiitettävissä lukemissa.

Käyttökokemuksia
Asentaminen koteloon:
Kuten passiivijäähdytteisten virtalähteiden valmistajat tekevät omien tuotteidensa kanssa, myös Antec suosittelee Phantomia käytettäväksi vain koteloissa joissa ilmanvaihto on kunnossa. Ilmanvaihtoa ei missään tapauksessa voi jättää virtalähteen hoidettavaksi, sillä passiivivirtalähde ei jäähdytä muuta kuin itseään. Koska se haihduttaa lämpöä ympäristöönsä, myös kotelon sisälämpötila nousee tavalliseen virtalähteeseen verrattuna.
Phantomin kiinnittäminen koteloon ei eroa tavallisista virtalähteistä. 18,3cm pituus voi aiheuttaa vakavia mahtumisongelmia lyhyimpien koteloiden kanssa, eikä jäähdytyskään toimi optimaalisesti jos virtalähteen ja cd/dvd-asemien väliin muodostuu tiheää johtosotkua. Voinee olla myös järkevää irroittaa Phantom kotelosta kuljetuksen ajaksi, sillä Phantomilla on selvästi tavallista enemmän massaa tuhojen aiheuttamiseksi.
Monien täyspassiivisten virtalähteiden tavoin Phantomin ohjekirjassa painotetaan kunnollisen kotelojäähdytyksen merkitystä. Jäähdyttämättömään koteloon Phantom 500:aa ei siis kannata asentaa, jos tahtoo virtalähteen 80mm tuulettimen pysyvän hiljaisena. Asensinkin Phantomin yhdessä testikoneen kanssa Antecin kompaktiin mutta hyvin jäähdytettyyn Super Lanboy-koteloon, jonka ilmanvaihdosta pitää huolta kaksi suht hiljaista 120mm tuuletinta. Tämän voisi olettaa olevan varsin lähellä Phantom 500:n ohjekirjassa suositeltua tilannetta.
Hybridijäähdytyksen toiminta käytännössä:
Kykin heti alkajaisiksi tuuletinkontrollerin säätökytkimen kolmosasentoon, eli tuulettimen pitäisi kytkeytyä päälle vasta kun Phantomin sisuskalut saavuttavat 55 celsiusasteen rajan. Raskaassa rasituksessa Phantom makasi testausteknisistä syistä pöydällä vapaassa ilmassa, ja tuuletin hurahti odotusten mukaisesti käyntiin pyrkien jäähdyttämään kuumana hohkaavia komponentteja parhaansa mukaan.
Rasituksessa Phantom istui kotelossa, ja pitkien Doom3-pelisessioidenkaan jälkeen tuuletin ei suostunut pyörähtämään käyntiin (säätökytkin edelleen kolmosasennossa). Asetin kuoren jäähdytysripojen väliin lämpötila-anturin, joka näytti parhaimmillaan 44,5 asteen lukemia. Vapaassa ilmassa, kotelon ulkopuolella, Phantomin kuori puolestaan lämpeni vastaavassa Doom3-rasituksessa 49,5 asteeseen, ja tuuletin lähti juuri ja juuri pyörimään. Lopuksi napsautin tuuletinkontrollerin säätökytkimen takaisin ykkösasentoon (tuuletin käynnistyy kun sisuskalut lämpenevät yli 40 asteen), ruuvasin Phantomin takaisin koteloon, ja pelailin jälleen rankan session Doom3:a. Noin vartin pelailun jälkeen tuuletin pyörähti verkkaisesti käyntiin, pitäen äänentason kuitenkin edelleen äänettömän tuntumassa.
Testasin Phantomia kotelossa pikaisesti myös ilman kotelotuuletusta, ja tulokset eivät olleet rohkaisevia. Virtalähteen koteloinnin pinnan lämpötila nousi hetkessä yli 50 asteen, tuuletin pyöri kunnon kierroksilla ja Super Lanboy hohkasi lämpöä ulkokuoriaan myöten. Kaikki komponentit muistikapuloita, jotka eivät yleensä lämpene nimeksikään, myöten olivat tulikuumia, joten näin viisaimmaksi kytkeä tuulettimet takaisin toimintaan. Pointti oli saavutettu, komponentteja en kuitenkaan halunnut turhaan vaurioittaa.
Pohdiskelua jäähdytysratkaisuun liittyen:
Mitä kokemuksista voi siis päätellä? Phantom 500 pysyy passiivijäähdytteisenä varsin pitkään, ja uskaltaisin sanoa että hyvin tuuletetussa kotelossa jopa high-end SLI-kokoonpanolla on mahdollista pelailla ilman virtalähteen tuulettimen hyökkäämistä apuun, olettaen että muita "ylimääräisiä" komponentteja, kuten useampia kiintolevyjä, ei löydy kokoonpanosta virtalähdettä rasittamasta. 350 watin antoteholla, eli täyspassiivisen Phantom 350-mallin maksimiteholla, ei Phantom 500:sta ole kuitenkaan mahdollista ajaa passiivisena ilman luonnottomia jäähdytysratkaisuja. 350W lukema täyspassiivisena luulisi olevan mahdollista ainakin teoriassa, joten olisi mielenkiintoista tietää miksi käytännössä näin ei ole.
Tuuletinkontrollerin toimintamoodia säätelevä kolmiasentoinen kytkin osoittautui ainakin allekirjoittaneen mielestä turhaksi ominaisuudeksi, kuten kakkossivun lopussa ehdin jo kritisoimaan. Kytkin kolmosasennossa, eli "virtually silent mode" valittuna, kuten ohjekirja asiasta kertoo, Phantom 500 toimi mainiosti myös raskaimmassakin rasitustilassa. Ja mikäpä siinä toimiessa; kyseistä moodia kun ei pitäisi kaiken järjen mukaan löytyä vaihtoehtojen listalta, jos vaarana olisi virtalähteen ylikuumeneminen ja vaurioituminen. Kytkimen 1- ja 2-asennon todellinen merkitys jääkin erittäin hämäräksi ainakin allekirjoittaneen logiikalla.
Ongelmia emolevyn kanssa:
Kuten testikokoonpanoa käsittelevästä kappaleesta käy ilmi, jouduin testejä tehdessäni käyttämään lainaksi saamaani Abit Fatal1ty-emolevyä yleisesti käytössäni olevan DFI:n nF4-lankun tilalla. Syynä tähän oli kummallinen käynnistymisongelma; toisin sanoen DFI Lanparty UT nF4 Ultra-D ei suostunut käynnistymään kummallakaan käytössäni olleista Phantom 500-testikappaleesta. Virtalähde katkaisi virrat automaattisesti pois noin puolisen sekuntia kokoonpanon käynnistämisen jälkeen. Sama ongelma esiintyi myös DFI Lanparty nF4 SLI-DR emolevyllä, kun taasen muilla testaamillani emolevyillä ongelmia ei ollut. Kyseessä oli siis selvästi juuri samalle pohjalle perustuvien DFI nF4-emojen ja Phantom 500:n välinen ongelma.
Otin yhteyttä asian tiimoilta Anteciin, joka puolestaan aloitti omat testinsä DFI:n tiimin kanssa. DFI:n päästä ongelmien aiheuttajaksi ehdotettiin muistikampojen sijoittelua "vääriin" slotteihin, mutta lopulta, puoliksi sattumalta, onnistuin ratkaisemaan ongelman omin päin. Syynä oli muistipaikkojen välittömästä läheisyydestä löytyvä jumpperi, jolla valitaan muistijännitteen säätö normaalitilan ja neljään volttiin ylettyvän erikoistilan väliltä. Vaihdoin jumpperin takaisin perustilaan, ja kone lähti laakista käyntiin.
Informoin löydöstäni Antecia ja DFI:tä, ja pyysin ongelman aiheuttavien syiden selvittämistä. Valmistajan päästä luvattiin informoida kun lisätietoa saataisiin. Itse arvelisin ongelman johtuvan DFI:n nF4-emolevyjen jännitteenkäytöstä. Useimmat emolevyt käyttävät vielä ainakin osaksi myös 3,3V jännitelinjaa, mutta DFI nF4-emot reguloivat tietojeni mukaan lähes kaiken tarvitsemansa jännitteen 5V- ja 12V-linjoista. Kun muistijännitteen valintamoodi vaihdetaan kellotukseen tarkoitettuun vaihtoehtoon, otetaan myös muistipiirien jännite 3,3V linjan sijaan 5V linjasta. Näinollen Phantom 500:n 3,3V:n linjan minimirasitus ei ylity, laite tulkitsee jonkin olevan vialla, ja sammuttaa itsensä suojauksien ansiosta. Valmistajien virallista kantaa odotellessa, mielipiteet ja faktatiedot asiaan liityen ovat tervetulleita.