
Speksit
Virtalähteen kylkeen lyöty tarra kertoo paljonko maksimissaan linjoja sopisi kuormittaa. Tarra on hologrammi mallia, kuten kuvasta näkyy.

Sisuskalut
Mikä takuu? Neljä ruuvia ja kuoret auki. Sisältä paljastaa hyvin tiivis tunnelma ja komponenttia löytyy jos jonkin näköistä. Jäähdytysrivat ovat hyvänkokoiset, mutta isompiakin on nähty.
Tilanpuutteen vuoksi piirilevyjä on joudutta asentamaan pariin kerrokseen ja vielä pystyynkin, jotta kaikki osat mahtuvat ahtaaseen koteloon.
Mitä sitä suotta tuhlaamaan ledituulettimiin, vaan laitetaan sisälle muutamia ledejä ajamaan sama asia =) Ledit ovat suunnattu tuulettimia päin ja käytännön ero normaaliin ratkaisuun verrattuna on hyvin pieni.
Pohjatuuletin Top motor merkkinen ja on siis kooltaan 92 mm, Virtaa se ottaa 0,25A verran. Takatuuletin on saman valmistajan ja se haukkaa virtaa 0,2A edestä.

Käytössä
Siniset ledit ovat makuuasia, joten niistä ei sen enempää. Ei tämä kapine huonetta valaise yöllä eli nukkuminen sen puolesta pitäisi onnistua. Sitten se toinen asia mikä vaikuttaa nukkumiseen eli ääni. Sillä rintamalla asiat eivät ole yhtä "valoisia". True Blue pitää selvää ääntä, mutta jos konetta ei ole yritetty edes rakentaa hiljaiseksi ei tämä ääni kuulu. Jos taas kone muuten on erittäin hiljainen, kuuluu tuulettimien puhina. Ääni on pelkkää ilman suhinaa ja mekaaniset moottorin äänet ovat poissa, mikä on tietysti hyvä asia. Tuulettimet pyörivät lähes koko ajan samoilla kierroksilla ja kierrosten mukana ääni alkoi nousta vasta aivan äärirasitukseen mentäessä.

Testilaitteisto ja tulokset
Tälläkertaa testimetodit ovat hieman erilaiset kuin aikaisemmissa virtalähde artikkeleissa. Käytössä on juuri tietokoneen virtalähteelle tarkoitettu "rasituspenkki". Penkin rakenne on hyvin yksinkertainen ja rasitus tapahtuu erikokoisilla pienitehoisilla vastuksilla. Päätin tehdä neljä erilaista testiä: pelkän 12 voltin linjan kuormitus, pelkän 5 voltin linjan kuormitus, 12 voltin linjan kuormitus niin, että 5 voltin linjassa on vakiokuorma ja vielä 5 voltin linjan kuormitus niin, että 12 voltin linjassa on vakiokuorma. Näiden lisäksi tuloksissa on hyötysuhde, joka on laskettu tehomittarin avustuksella. Tulevissa virtalähde artikkeleissa käyttänen samoja metodeita, joten tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Erilaisia testauskeinoja voi ehdottaa loppukommenteissa.
Testilaitteisto:
- Rasituspenkki
- Lutron DW-6060 tehomittari
- Mastech MS2102 pihtivirtamittari
- Finest 183 yleismittari
Eiköhän ole jo riittävästi höpisty, että testitulokset voisi julkistaa...
Sääliä ei annettu ja valmistajan speksit ylitettiin selvästi. Kuvaajassa siis y-akselilla on jännite(V) ja x-akselilla on virta(A). Valitettavasti rasituspenkistä loppui "palikat", joten pidemmälle ei pystytty kuormittamaan. Mitään hyytymisen merkkejä ei vielä ilmennyt eli puhtia ainakin löytyy. ATX-standardeissa on määritelty toleranssit, jotka linjoille sallitaan. 12 voltin linjassa se on 5% eli linjan pitäisi pysyä 11,4-12,6 voltin välissä. Alarajasta ollaan vielä kaukana, vaikka kuormaa on rutkasti. Huomiota sopii kiinnittää myös 5 voltin linjan tasaisuuten. Käytännössä mitään heilahteluja siinä ei tapahdu. Hyötysuhde paranee mitä enemmän kuormaa on.
5 voltin linja ei yllä 12 voltin linjan tasoon. "Standardien" 5% eli 4,75-5,25 voltin alitus tapahtuu "jo" 20 amppeerin kohdalla. Taas kerran rasituspenkin rajat tulivat vastaan ennen virtalähteen varsinaista kyykähtämistä. yli 40 amppeerin virroissa linja meni jo aika huonoksi ja johtimet alkoivat lämmetä huomattavasti, vaikka virtaa otettiin kolmen eri johdon kautta.
Sitten vuorossa oli 12v kuormitus niin, että 5 voltissa oli kiinteä vastus, joka oli noin 10 amppeeria. Eli x-akselilla on 12v kuormitusvirrat ja y-akselilla jännitteet. Eroa ei muodostu juuri lainkaan verrattuna ilman vakiokuormaa ajettuihin tuloksiin.
Taaskaan eroja ei käytännössä muodostu verrattuna pelkän 5 voltin linjan kuormitukseen. Jännite laskee tasaisesti rasitusta lisättäessä.